1. LÄÄNINMIEHET JA LINNANVOUDIT.
Keskiajan johtavia kruununvirkamiehiä Suomessa ovat olleet linnanvoudit. Mutta kun linnanvoutien viran on katsottava varsinaisesti syntyneen vasta päälinnain perustamisen yhteydessä, tulee vastattavaksi kysymys, miten virkamieslaitos täällä on ollut järjestetty varhaisimmalla keskiajalla, ennen linnahallinnon muodostumista.
Ennenkuin lähdemme tähän kysymykseen vastaamaan, mainittakoon pari sanaa eräästä Ruotsissa ja Tanskassa varhaisimpana keskiaikana ilmenevästä hallintoseikasta.
Ruotsin tärkein paikallinen viranomainen mainittuna aikana oli nimismies, tunnettu m.m. ruotsalaisella nimellä "länsman", "soknare" ja latinankielisellä nimellä "exactor, exactor regius".[840] Mutta on tarkoin huomattava, ettei se nimismies, jota Ruotsissa tällä nimellä kutsuttiin, ollut samanlainen virkamies kuin nimismies myöhemmällä keskiajalla ja uuden ajan alussa. Maakuntalakien aikana nimismies Göötanmaissa "lænsman", "konungsbryti", "konungsbryti i Upsala bo" ja "konungs soknare" Vestmanlannissa "husabyman" nimisenä kuninkaan palvelusmiehenä hoiti hänelle uskottua kuninkaan kartanoa ja toimi kuninkaan yleisvirkamiehenä piirissään. Vaikkei lähteistä näy, oliko Sveanmaan "lænsman" alkuaan kuninkaankartanon hoitaja, niin näkyy kumminkin se, että hän täälläkin oli aikaisin tunnettu varsinainen virkamies, jolla oli mitä monipuolisimmat tehtävät.[841]
Erinomaisen selvänä esiintyy vastaava laitos muinaisessa Tanskassa. "Brytiæ" yksityisoikeudessa merkitsi osa-asukasta tai yhtiömiestä, joka yhdessä toisen kanssa harjoitti maanviljelystä tai otti hoitaakseen toisen maata ja karjaa. Kuninkaatkin käyttivät edukseen samaa järjestelmää, ja Tanskan vanhoissa asiakirjoissa usein mainitaan "Konungs brytiæ". Nämä kuninkaan maan viljelijät olivat samalla kuninkaan virkamiehiä. Tanskan vanhimmissa laeissa mainitaan useasti kuninkaan "Umbudsman" eli "exactor" nimellä kutsutun virkamiehen asunnoksi suorastaan kuninkaan kartano.[842] Siis ilmeisesti sama laitos, jota Göötanmaan "konungsbryti" tarkoittaa.
Suomessakin esiintyy parissa 1300-luvun asiakirjassa exactor ja exactor regius niminen viranomainen.[843] Tämän nimityksen ruotsinkieliseksi vastineeksi on katsottu nimitystä "länsman".[844] Itse asiakirjat eivät kumminkaan oikeuta meitä pitämään exactor nimellä kutsuttua viranomaista tavallisena, keskiajan lopulta ja uuden ajan alulta tunnettuna nimismiehenä. Kumpikin täällä mainittu exactor näyttää olleen kokonaisen pikkumaakunnan virkamies. Kumpikin olivat sinettimiehiä. arvattavasti siis rälssimiehiä, toinen lisäksi tuomarina esiintyvä. Missään tapauksessa he eivät ole verrattavia myöhemmän keskiajan talonpoikaisiin nimismiehiin.
Yhtäläisyys Ruotsin ja Tanskan alkuperäisten "länsmanien", kuninkaan kartanoissa toimivain "brytien" kanssa sitävastoin on sattuva. Suomessakin kutsutaan exactoria nimenomaan "kuninkaan" virkamieheksi, joten hän varmaankin on ollut välittömässä suhteessa kuninkaaseen. Suomessakin on varhaisella keskiajalla useita melkoisia kuninkaan tai kruunun kartanoita, joita kuninkaan oli vaikea omakohtaisesti hoitaa; niissä jos missä olivat eri hoitajat tarpeelliset. Vanhemmalla keskiajalla oli täällä käytännössä aluejako pikku maakuntiin ja erityisesti pieniin kartanolääneihin, jotka alueet ovat voineet olla näiden vanhain viranomaisten virkapiireinä.
Tätä käsitystä puoltaa lisäksi länsman nimityksen vanhin käyttö Suomessa. Tämä nimitys esiintyy ensimäisen kerran v. 1348 päivätyssä, Satakuntaa koskevassa asiakirjassa[845] ja sen jälkeen vasta 1400-luvun alulla. Mutta nuo aikaisemmat lääninmiehet eivät ole myöhempäin kaltaisia. V:n 1348 lääninmies oli kuninkaan oma virkamies, hänen luottamusmiehiään. joka voudin kanssa sai tehtäväkseen Ulvilan kaupungin oikeuksien valvomisen kaupungista muuttaneita kohtaan; myöhemmän keskiajan nimismiehet olivat alhaisia kansanvirkamiehiä, joille kuninkaat tuskin erityisiä luottamustoimia antoivat. Sattuu nyt vielä niin, että tiedetään Ulvilan kaupungin viimeistään 1300-luvun ensimäisinä vuosikymmeninä tulleen siirretyksi Ulvilassa olevan kruununkartanon (Isonkartanon, Storgården) maalle ja kartanonkin väen kuuluneen kaupunkilaisiin.[846] Todennäköisesti on Satakunnassa v. 1348 ollut kuninkaan "vouti" Kokemäenkartanossa ja muudan kuninkaan "länsman" Ulvilan Isonkartanon ja sen alaisen kaupungin erityinen lääninmies.
Samantapainen virkamiesten ryhmitys näyttää Satakunnassa olleen käytännössä vielä v. 1365, jolloin kuninkaan kirjeessä mainitaan "meidän voutejamme ja virkamiehiämme Satakunnassa".[847] Voudin ohella tässäkin mainitaan vielä toisia kuninkaan välittömästi käskettäviä virkamiehiä, joita tuskin voi pitää muina kuin kruununkartanoitten lääninmiehinä.
Vanhojen kruununkartanoitten alueita kutsuttiin myöhemmin yleisesti lääneiksi ("Ruonankartanon lääni" Sauvossa, "Kuninkaankartanon lääni" Perniössä, j.n.e.). Länsmanit Suomessa ovat luultavasti alkuaan olleet näiden läänien "läänin"- eli "läänitysmiehiä".