Suomalaisen keskiajan harrastaja ei voi jättää käymättä tällä historiallisella muistosaarella.
2. AHVENANMAAN MAAKUNTAKÄRÄJÄT JA MAANTUOMARI.
Ahvenanmaa esiintyy jo aikaisin järjestyneenä oikeudellisena j& valtiollisena kokonaisuutena. Jo v:lta 1322 on asiakirja oikeustoimituksesta, joka on tehty Ahvenanmaan maakunnan yhteisillä käräjillä ja vahvistettu Ahvenanmaan sinetillä.[227] Läpi keskiajan, kauas uudelle ajalle saakka pysyivät Ahvenanmaan maakuntakäräjät voimassa.
Maakunnankäräjäin kokoontumispaikka oli vv. 1322, 1414, 1422, 1431, 1438 ja 1538 Saltvik, v. 1330 Önningevik (luult. Jomalassa) ja 1564 ja 1565 Färjsundet.[228] Saltvikin kirkko ja sen läheisyydessä muinoin ollut Saltvikin kruununkartano sekä Färjsundet ovat juuri sen vesiväylän varrella, joka muinoin erotti toisistaan Ahvenanmaan pääosat (tridungit). Maakunnan eri osain yhteiseksi käräjäpaikaksi oli tämä seutu kylläkin luonnollinen. Jos, kuten luultavalta näyttää, muinainen Saltvikin kruununkartano on ollut sama saarikartano kuin myöhempi Germundsö,[229] niin näyttäisi siltä kuin juuri paikan asema olisi aiheuttanut sen valitsemisen maakunnan käräjäpaikaksi ja kruununkartanoksi. Vähän etelämpänä Saltvikistä on Färjsundet, vanha tunnettu lauttasalmi ja 1600-luvulla maakunnan hirsipuu- ja mestauspaikka;[230] täällä oli 1500-luvulla maakuntakäräjäin kokouspaikka. Onko Färjsundetin eteläpuolella, Saltvikin vuonon suussa oleva rajapaikka "Tingö" (Käräjäsaari) myöskin jossakin tekemisissä maakuntakäräjäin kanssa, jääköön paikallisolojen tuntijain ratkaistavaksi.
Ahvenanmaan maakuntakäräjillä käsiteltiin tärkeämpiä maanluovutuksia ja maariitoja sekä rikoksia, joista seurasi kuolemantuomio, ja niillä kuulutettiin tärkeitä julistuksia.[231]
Lautakunta Ahvenanmaan maakuntakäräjillä näyttää ainakin uuden ajan alussa olleen kaksinkertainen, mikä viittaa siihen, että näihin käräjiin otti osaa Ahvenanmaan eri osia.[232]
Maakuntakäräjille kokoontuivat muinoin kaikki Ahvenan suuret herrat: provasti, kuninkaan vouti (linnanvouti), laamanni ja "maatuomari". Näistä ovat vouti ja laamanni Ahvenanmaan alkuperäiselle paikallishallinnolle vieraita henkilöitä, jotka vasta myöhemmällä keskiajalla astuvat näyttämölle valtiovallan edustajina. Provastin toimi on Ahvenanmaalla kylläkin vanha ja maakunnan kirkollisen itsehallinnon varhaisuutta todistava, mutta maakuntakäräjiä ei voi johtaa kirkollisesta alusta eikä provastilaitoksesta.
On jäljellä vielä maantuomari. Kun maakuntakäräjäin varsinaisena tarkoituksena oli Ahvenanmaan omain paikallisten asiain hoito ja maantuomarin (landsdomare) jo hänen nimensä ilmaisee paikalliseksi viranomaiseksi, näyttävät maakuntakäräjät ja maatuomari ilman muuta yhdistettäviltä.
Ensimäinen maatuomari mainitaan Ahvenanmaalla sillä nimellä vasta v. 1410.[233] Seuraavina aikoina Ahvenanmaalla esiintyy useita maantuomareita, esim. 1428-1433 Knut Jönsson,[234] v. 1451 Nils Eriksson,[235] vv. 1531 ja 1538 Henrik Jönsson.[236] Nämä maakuntatuomarit eivät esiinny varsinaisina tuomitsijoina, joka toimi keskiajan lopulla jo yleensä oli valtion tuomareilla, vaan olivat läsnä käräjillä maanluovutusten välimiehinä ja asiakirjain todistajina.
Tämän mukaisesti on hyvin mahdollista, että v. 1330 maakuntakäräjillä välimiehenä esiintyvä Johan Stryk on ollut tuomari, maantuomari.