Kaikki tunnetut maantuomarit Ahvenanmaalla ovat olleet maakunnan omia miehiä, kaikesta päättäen maakunnan rälssimiehiä.[237] Juuri se seikka tekee uskottavaksi, että maakunnankäräjät ovat olleet maakunnan itsehallinnollisia paikallisia laitoksia, joita maakunnan omat kansanvirkamiehet johtivat. Päättäen siitä, että v. 1330 maantuomari yksinänsä, muiden herrain olematta läsnä, piti maakunnankäräjiä, oli tämä laitos alkuperäisessä voimassaan vielä 1300-luvun alkupuolella. Mutta valtion oikeusvallan kasvaessa maantuomarit vähitellen joutuivat syrjään, jäivät vain joukon jatkoksi ja käräjäin koristuksiksi.
3. AHVENANMAAN "TRIDUNGlT" (KOLMANNEKSET).
Sangen tärkeänä osana Ahvenanmaan vanhimmissa oikeus- ja itsehallintolaitoksissa oli tridung-laitos.
Ahvenanmaa eli oikeittain sen aikaisimmin asutettu pääseutu, Ahvenan manner, oli muinoin jakautuneena tridungeiksi (kolmanneksiksi) nimitettyihin osiin. Näiden tridungien rajat ja alueet ovat tiedossa Kustaa Vaasan ajan asiakirjoista. Itäisen ja keskimäisen tridungin rajana oli etelästä pohjoiseen käyvä vesireitti, joka kulki Lumparsundin, Lumparin selän, Färjsundetin ja Saltvikin vuonon kautta Raumanmereen. Tämän rajan itäpuolella olevaan tridungiin — jolla varmaan on ollut nimenä Saltvikin tridung — kuului Sundin pitäjä ynnä Lumparlandin marklag (markkakunta) sekä suurin osa Saltvikin pitäjää ("Saltwijk östen fierden").[238]
Muut kaksi tridungia olivat kerrotun vesirajan länsipuolella. Toinen niistä oli nimeltään Finströmin tridung. Siihen kuului erään tiedonannon mukaan v:lta 1544 Saltvikin pitäjästä Ödkarbyn ja Labyn marklagit (= "Saltwijk westen fierden"), koko Finströmin pitäjä, Bredbolstan marklag Hammarlandia ja Ekkerö.[239] Tämä tridung siis käsitti koko luoteisen Ahvenanmaan pohjoisimpine ja läntisimpine äärineen.
Kolmas tridung oli Jomalan tridung, johon kuului jäljellä oleva osa Ahvenanmaata, s.o. eteläinen osa Hammarlandia, koko Jomala ja Lemland eli eteläinen ja lounainen Ahvenanmaa.[240]
Kaikkien kolmen tridungin rajat yhtyivät Färjsundetin — Ahvenanmaan vanhan merkkipaikan — tienoolla. Finströmin ja Jomalan tridungit muutamissa suhteissa jo aikaisin kuuluivat lähemmin yhteen, niinkuin tuonnempana osoitetaan.
Mikä on ollut tämän tridung-jaon tarkoitus?
(1) Uuden ajan alussa valittivat Ahvenanmaan talonpojat Kastelholman voudin sakottaneen muutamia Hammarlandin eteläosan talonpoikia siitä, että he olivat hakanneet palkkeja yhteismaalta, vaikka yhteismaa kuului sille tridungille, jossa talonpojat asuivat.[241] Tässä siis nähdään selvä jäte tridungin yhteisomistuksesta. Ahvenanmaalla mainitaan uuden ajan alussa useita saaria ja yhteisiä kalastuspaikkoja, jotka olivat kruunun hallussa ja joita verotettiin kruunun hyväksi.[242] Borgön esimerkin nojalla on pidettävä luultavana, että nämä saaret ja kalapaikat aikaisemmin ovat olleet tridungien. Päätämme tästä tridung-laitoksen ikivanhaksi, koskapa maanomistus- ja maanvaltausolot sen mukaisesti ovat järjestyneet.[243]
(2) Ahvenanmaan tridungien toisena vanhana tehtävänä oli maakunnan siltain ja lauttain rakentaminen. Ahvenanmaan talonpoikain uuden ajan alussa tekemissä valituksissa Kastelholman voutia vastaan oli sellainenkin, että hän oli ottanut Färjsundetin lautan rakentamista varten 3 äyriä kultakin talonpojalta vuonon itäpuolisesta Saltvikistä, kolmesta Sundin marklagista ja Lumparlandista — siis yhtä marklagia vailla juuri Saltvikin tridungin alueelta.[244] Finströmissä olevan Bjerströmin sillan rakentamiseen velvollisia oli uuden ajan alussa sekä Hammarlandin että Jomalan pitäjissä, mistä päättäen silta oli Jomalan tridungin ylläpidettävä; samoin näyttää Finströmin ja Jomalan rajalla olevan Ämnäsin sillan ylläpitäminen olleen tridungien velvollisuutena.[245] Mahdollisesti olivat molemmat nämä "maansillat" kahden tridungin (Finströmin ja Jomalan) yhteisesti ylläpidettäviä.[246]