Jo tämä Ruotsin ja Tanskan maanarvioiden yleinen samanlaisuus tekee luultavaksi, että molemmilla on ollut sama alku ja tarkoitus. Sitä mielipidettä tukee lujasti se Ramstedtin huomauttama seikka, että markanmaaverot noudattivat ledung-laitokselle ominaista hamina-jakoa ja että laivaeväät ja sotalomaverot suoritettiin markanmaiden mukaan ja olivat ainoat sillä perusteella suoritetut verot.[283] Huomattava on myös, että markanmaajärjestelmä oli levinnyt samoilla seuduilla, missä tiedetään muinaisen laivakuntajaon vallinneen.
Eräistä myöhemmistä veroseikoista voi havaita samaa. Niinpä Ölannissa uuden ajan alussa maksettiin useimmat verot "gerde"-kunnittain ja miesluvuttain, mutta ledungslamasta nimenomaan sanotaan, ettei sitä suoriteta miesluvun mukaan, vaan sen mukaan kuinka "heidän tiluksensa määräävät".[284] Smålannin Sunnerbossa oli samaan aikaan maa jo vanhastaan arvioitu äyrinmaihin. Näiltä äyrinmailta suoritettiin 2\3 verosta voissa (kultakin äyrinmaalta 3 1/3 naulaa voita kesäveroksi) ja 1/3 verosta rahassa (kultakin äyrinmaalta 2 Ruotsin penninkiä talviveroksi).[285] Tämä vero on ilmeinen ledungslama.
Voimme siten huoleti lausua, että Ruotsin rannikkomaakunnissa kuten Tanskassakin vanhemmalla keskiajalla maa oli arvioitu markkajärjestelmän mukaan ja että tämän arvion alkuna ja tarkoituksena oli merisotavelvollisuuden, ledungin, järjestäminen.
6. MARKKAJÄRJESTELMÄ JA SOTALAITOS AHVENANMAALLA.
1300-luvulta lähtien markanvero (marka skatt, markskatt) esiintyy yleisenä maatilain veroarvon ilmaisijana Ahvenanmaalla. Sitä mainitaan Ahvenanmaan asiakirjoissa varsinaisesti ensi kerran v. 1376, sitten yhä useammin, kunnes se 1400-luvun alkupuolella esiintyy tilain mittana kaikkialla Ahvenanmaalla.
Aikaisimmat asiakirjakohdat, joissa Ahvenanmaan markanverot esiintyvät, ovat seuraavat:
(i) V. 1333: "vnum fyaerdingxbol et vnum atansbol terre in villa, dicta in Alandia — — in quantum se pro octoginta marchis denariorum extendit" (Mustak. s. 45).
(2) V. 1376: "x marcha skat j Fastolsby ok iiij marcha skat jnnan Halwardaby, met allom tiillaghom" (Mustak. s. 157).
(3) V. 1376: "mit goz j Ålande, som aer fyra marcha skat j Radhergsböle ok twa marcha skat inan Svaertinxmarum, met enne öö, ther heter Husö, met allom til laghom, som ær hws, åker, æng, skogh ok fiskewatn, innan gardha ok wtan" (MU s. 361).
(4) V. 1377: "xviij mracha skat j Alandhe j Thiwdhö, met alla thera tillaghom, som aer aengh, skogh, fiskiewatn, jnnan gaardh ok vtan" (Mustak. s. 163).