Niin onkin ollut. Ahvenanmaan tileihin uuden ajan alussa on merkitty markanveroilta maksetuksi erityinen "markanvero", kultakin markanverolta 1 naula voita ja 3 penninkiä rahaa.[294] Tällä rahaverolla oli nimenään "sotalomavero", ruots. ledungslama.[295]
Veron peruste, nimi ja maksuesineet olivat Ahvenanmaalla samat kuin Ruotsissa laajalti käytetyt; markkajärjestelmän mukaan suoritettavan veron jakautumisen rahaveroon ja markanveroon olemme tavanneet niin kaukana kuin Sunnerbossa lounaisessa Smålannissa.
Vero esiintyi vielä uuden ajan alussa ikivanhassa muodossa; nuo mitättömät 3 penninkiä, jotka nyt maksettiin ala-arvoisessa käyvässä rahassa, olivat alkuaan olleet arvokkaampia penninkejä. Voimaksu oli niinikään ikivanha. Verosta maksettiin selvästi puolet rahassa ja puolet voissa, sillä voinaulan arvo Ruotsissa 1300-luvun alkupuolella, jolta ajalta varhaisimmat tiedot ovat, oli 3 penninkiä eli sama määrä, minkä Ahvenanmaan markanvero suoritti rahassa.[296] Markanverolta Ahvenanmaalla siis maksettiin sotalomaveroa kaikkiaan vain 6 penninkiä Ruotsin rahaa, jossa Ahvenanmaan tilit ovat tehdyt. Mutta nyt on huomattava, että Ahvenanmaalla niinkuin Etelä-Ruotsissakin läpi koko keskiajan ja vielä uuden ajan alussa laskettiin yleisesti n.s. Tanskan markkoja, jotka olivat 1/4 pienempiä kuin Ruotsin markat.[297] Tämän mukaan 6 ruotsalaista penninkiä vastasi 8 penninkiä eli täyttä äyrityistä tanskalaisen markkalaskun mukaan. Ahvenanmaan sotaveron suuruus on siten todennäköisesti alkuaan ollut 1 (Tanskan) äyrityinen markanverolta.
Ahvenanmaan markkajärjestelmä ja sotavero tämän mukaan maan on ollut eteläruotsalainen. Kuten mainittu on veroesineitten jakotapakin raha- ja voiveroon lähinnä eteläruotsalainen. Onko mahdollisesti Ahvenanmaan markka- ja sotalaitoksella ollut suoranaista yhteyttä tanskalaisen sotalaitoksen kanssa, emme nykyisillä tietokeinoilla voi ratkaista.
Käännymme vielä tarkastamaan eräitä Ahvenanmaan markkajärjestelmän ilmiöitä. Ahvenanmaan vanhin tunnettu tilamitta on bol. Aikaisemmalla keskiajalla mainitaan sitä useampia kertoja Ahvenanmaan maatilain suuruuden tai arvon ilmaisijana, ensi kerran v. 1328, viimeisen kerran v. 1410. Se esiintyy Sundissa, Saltvikissä, Finströmissä ja Jomalassa, ja on siitä päättäen ollut varsin yleinen Ahvenanmaalla. Bolin perustana ei näy olleen mittausopillinen peltomitta eikä myöskään kylvömäärä, vaan tarkoitti bol ainoastaan perittyä täyttä tilaa rakennuksineen, peltoineen, niittyineen ja muine etuineen. Siihen aikaan, jolloin asiakirjat boleista puhuvat, niitä jo jaettiin tasaisiin osiin (1/2, 1/4. 18).
Bol on yleisskandinavialainen tilusyksiö, joka alkuaan merkitsi yleensä talonpoikaisperheen asuntoa, taloa, tilaa ja myöhemmin oli yleisenä verojen ja rasitusten suoritusyksiönä.
Tanskassa bol todennäköisesti oli ensi sijassa leding-velvollisuuden perusteena. Se näyttää vastanneen "hafnia" ja suorittaneen veroksi täyden markan. Bol-jako pysyi Tanskassa paikoin voimassa 1300-luvun loppupuolelle saakka. Aikain kuluessa se kuitenkin oli menettänyt alkuperäisen merkityksensä ja jäänyt yksinomaan vain maaverotusyksiöksi.[298]
Ruotsissakin bol jo aikaisin toisin paikoin esiintyi verotusyksiönä. Kuten Tanskassa niin Ruotsissakin täyden bolin vero alkuaan oli täysi markka, minkä vuoksi nimityksiä bol ja "markabol" käytettiinkin samanmerkitsevinä; niin oli laita etenkin Ölannin saarella.[299]
Ahvenanmaan bolia koskevissa myöhemmissä asiakirjoissa mainitaan bolin rinnakkaisena tilusmittana usein "markanmaita"; niitä käytetään milloin vaihtoehtoisesti bolin sijasta, milloin pienten bolin osain määräämiseksi. Tästä ilmenee, että markkajärjestelmä on ollut tunnettuna Ahvenanmaan maanomistuksessa ja verotuksessa boljärjestelmän myöhempänä jaksona sekä etteivät nämä järjestelmät silloin ole olleet toisilleen vieraita.
Markkajärjestelmälle ominaista oli sen kiinteä suhde maan arvoon eli hintaan. Ellei bolilla ennemmin ollut pysyvää raha-arvoa, joutui se markkajärjestelmän kautta saamaan sellaisen. Tämä arvo varmaan oli sellainen, joka soveltui markkajärjestelmään, minkä mukaan täysi "markanvero" suoritti veroa 1/24 markkaa eli äyrityisen ja 24 markan arvoinen maa 1 markan. Kun nyt bol sekä Tanskassa että Ruotsissa oli sellainen 1 markan veroa suorittava yksiö, on hyvin luultavaa, että Ahvenanmaankin bol on ollut samanlainen, siis tarkalleen Ruotsin "markabolin" vastine.