Kihlak. tuomari ei ollut ainoastaan oikeudellinen virkamies. On jo ennen mainittu, että tuomarit ovat olleet teitten ja siltain valvojia ja että oli olemassa erityinen tie- ja siltavero, jota tuomari käytti.
Kun 1550-luvulla Lapveden talonpojat syyttivät kihlak. tuomaria siitä, että hän piti hallussaan pitäjän yhteisiä saaria, niin syytetty myönsi omaavansa yhden yhteissaaren, koska kihlak. tuomarit kaikkialla Suomessa käyttävät yhteisiä saaria.[638] Sama käsitys tuomarin oikeudesta ilmenee eräästä toisestakin asiakirjasta, jossa kerrotaan Porvoon tuomarin pyytäneen saada käytettäväkseen Haksalon saaren, "koska hän oli kihlak. tuomari".[639] Näistä merkeistä voinemme päättää, että kihlak. tuomareja Suomessa on muinoin pidetty kihlak. ulkomaitten ja yhteisen omaisuuden hoitajina, ja että osittain vielä uuden ajan alussa sillä perusteella ovat pitäneet ulkosaaria hallussaan.
Vielä uuden ajan alussa määrättiin kihlak. tuomareja useissa Suomen seuduissa laamannien mukana ottamaan osaa verotuksen panoon.[640] Samoin v. 1504 vedottiin Satakunnan ja Hämeen kihlak. tuomarien myötävaikutukseen silloisen apuveron kokoamisessa.[641] Savossa v. 1541 veronpano toimitettiin kihlak. tuomarin läsnäollessa.[642]
Kihlak. tuomarien tehtävät talvikäräjillä näyttävät myöskin olleen hallinnollista laatua, sillä tuomarina talvikäräjillä ei ollut kihlak. tuomari, vaan laamanni; mahdollisesti oli kihlak. tuomari talvikäräjillä läsnä virkapiirinsä edustajana.
Kihlak. tuomarin palkkaus oli uuden ajan alussa vielä osittain hyvin vanhalla kannalla.
Ruotsissa oli Kalmarin resessin mukaan v:lta 1483 maksettava manttaalittain (miesluvuttain) erityinen kihlak. tuomarin palkka, jota siellä uuden ajan alussa paikoin suoritettiin 1/2 markkaa kahden syöttöhevosen edestä. Samanlainen vero tavataan Ahvenanmaalla, jossa v:n 1556 aikoina kultakin talolta (mantal) maksettiin 1/2 mk kihlak. tuomarin rahoja.[643] Samantapaista veroa maksettiin myös V.-Suomessa.[644]
Vanhempina aikoina näyttää kuitenkin kihlak. tuomarin pääpalkkana olleen osa käräjäkestitystä, etupäässä viljaa.
Ahvenanmaalla kantoi v. 1543 vouti maakunnan 17 nimismieheltä kultakin pannin ohria, "jotka ennen tavallisesti olivat kihlak. tuomarin ohria tai kutsuttiin tuomarin ohriksi".[645] Tämä on kaiketi ymmärrettävä siten, että aikaisemmin kihlak. tuomari ja vielä aikaisemmin tuomari (maantuomari) oli saanut osansa nimismiesverosta s.o. käräjäkestityksestä, mutta että tämä vero v. 1543 meni linnanvoudille.
V.-Suomessa näyttää v:n 1537 aikoina klk:ntuomarille kuuluneen 2 yökunnan kestitys kunkin nimismiehen luona kolmilla käräjillä, s.o. talvi,- kevät- ja kesäkäräjillä.[646] Lapin pitäjässä v. 1556 tuomarille maksettu kappa rukiita tai ohria (talolta) luultavasti kuului tähän veroon.[647]
Raaseporin läänin tuomarinverosta ei meillä ole lähempiä tietoja, mutta eräistä asiakirjain lauseista, joiden mukaan tuomari tässä läänissä nautti muonitusta (fodring) ja talonpoikain oli maksettava 4 käräjäkinkeriä vuodessa, voipi päättää, että tuomarilla täälläkin oli säännölliset vuositulonsa käräjäkestityksestä.[648]