Niistä "härkäkauroista", joita Satakunnan nimismiesten oli verostaan suoritettava kruunulle, sai klk:n tuomari 1 punnan kustakin pitäjästä, minkä lisäksi hänelle tuli joka kolmas käräjälampaanlapa ja - siika.[649] Tämä oli ilmeisesti osa käräjäkestityksestä.
Hämeessä kihlak. tuomari nautti samanlaista palkkaa kuin
Satakunnassa.[650]
Karjalassa kihlak. tuomarit saivat nimismiesverosta kaikkia tämän veron esineitä määrätyn osan, joka oli puolta pienempi kuin laamannin osa.[651] Tämä vero oli suoritettava nähtävästi joka kerta kuin tuomari kävi käräjillä nimismiestaloissa, mikä tapahtui neljästi vuodessa. Tapana oli, että tuomarin miehet ja useimmiten myös itse tuomari kävivät paikalla nauttimassa veronsa.[652]
Yhtä alkuperäistä palkkaustapaa käytettiin Savossa, jossa oli määrätty, että tuomari sai olla kunkin nimismiehen luona 4 hevosella kolme yökuntaa; ellei hän saapunut, sai hän sen sijaan nimismieheltä 1 punnan ohria tai 2 puntaa kauroja.[653]
Hämäläisillä ja karjalaisilla alueilla kihlak. tuomareilla uuden ajan alussa oli tuloja myöskin neljänneskunnilta.
Hämeen ruokaruotsia koskevassa tunnetussa asiakirjassa v:lta 1530 kerrotaan, että linnanhuovit käyvät maanvoudin johdolla ympäri kihlakunnassa kesäkäräjäin jälkeen perimässä sakkoja maaten 1 yön kunkin nimismiehen luona, "ja tuomarin miehet käyvät kestityksellä (gesta) saman ruokaruotsin mukana".[654] Tässä asiakirjassa ei mainita, kävivätkö tuomarin miehet sillä ruokaruotsi-kestityksellä, joka tapahtui talvi- ja syyskäräjäin jälkeen myöskin neljännysmiesten luona, mutta luultavaa se on. V. 1530 peruutettiin kruunun omalle väelle se Hämeen ruokaruotsi, "joka oli jonkun aikaa ollut tuomareilla".[655]
Karjalassa kihlak. tuomarit kävivät käräjillä ja kestityksillä myöskin neljänneskunnissa. Näitä kestityksiä oli vuodessa neljät, nim. syys-, kevät-, "margeld-" ja kesäkestitykset, ja sai tuomari silloin kultakin nautakunnalta kestityksen, joka jotensakin tarkoin vastasi yllämainittua nimismiestalossa nautittua kestitystä.[656] Näyttää siltä, että tuomari kullakin käynnillään neljänneskunnassa nautti vain yhden nautakunnan kestityksen, jonka nautakunnat suorittivat vuoronsa jälkeen. Ehkäpä nautittiin palkka nimismiestaloissakin saman käytännöllisen järjestelmän mukaan.
Savossa oli kihlak. tuomari saapa kultakin neljännysmieheltä 1 punnan ohria ja toisen neljän hevosen kestitystä varten kolmena yökuntana, 2 leiv. haukia ja 1 revonnahkan. Kymmenysmiehen oli maksettava tuomarille 1 leiv. haukia.[657]
Luultavasti Karjalan ja Savon tuomarien neljänneskuntakestitykset ovat ruokaruotsia. Ikivanha ruokaruotsivero ei kuitenkaan liene alkuaan kuulunut oikeuslaitokseen; tuomarit näyttävät joutuneen sen nauttimiseen vasta myöhemmällä keskiajalla, jolloin kihlak. tuomari oli kruununvirkamies ja piti kruunun tarpeiksi miehiä, jotka kruunun omain miesten kanssa kiersivät ruokaruotsilla.
Alkuperäiseltä paikalliselta verolta sitävastoin näyttää Satakunnan ja Hämeen neljänneskuntain (kolmanneskuntain) uuden ajan alussa kihlak. tuomareille maksama tie- ja siltavero.