JA KUN SA NYT OLET YSTÄVÄIN.
Ja kun sa nyt olet ystäväin,
Niin liekuta pääni uinuksiin.
Se on mietteissä harhaillut pois ja päin
Ja retkeilystä on uupunut niin.
Oi, lämpöä hiukan se etsi vain,
Se kulki ja eksyi toivottomiin —
Kun nyt olet lämmin armahain,
Niin liekuta pääni uinuksiin.
MUN RINNASSAIN SOI SÄVEL VAIN.
Mun rinnassain soi sävel vain,
— En tiedä, mikä toi sen —
Se hiljaa helkkyy huulillain,
Ja laulan lauleloisen.
Se ailakois ja metsään sois
Ja liitäis mielimaitaan,
Se tietämättäin vie mun pois
Luo kullan kankaan laitaan.
Ja syyn jos hait, niin kyllä kait,
Kun näin jäin laulun taikaan,
Sen aikaan vain sa yksin sait,
Vain yksin sait sen aikaan.
1901.
TÄÄLL' ALLA SALON PUIDEN.
Tääll' alla salon puiden
Niin vienon tyyntä on.
En tiedä tuskista muiden,
Ja mieli on huoleton.