Mulle immyt tuo, joka määrät mittaa, runolahjan soi ja kuin Kreikan hengen, sarat pienen maan sekä taidon välttää joukkoa inhaa.
4.
PYRRHALLE.
Kenpäs poika se nyt, nuortea, öljypää, maaten ruusuilla, sun riistävi rinnoilleen luolan turvissa, Pyrrha! Kelle keltaiset kutris nyt
kiinnät puoleksi vain? — Itkeä saa se mies vaiheit' taivahan sään, uskottomuuttas sun! Hämmästyksin hän katsoo tuimaa merta, mi tummenee:
Tänään luottaen hän nauttivi loistostas, uskoo saaneensa noin suosios ainiaks, hempes noin, — kun ei tiedä puuskaa pettävän tuulispään!
Hätää, kurjuutta vain päilyvä pintas tuo! — Äsken itse mä vein, aallosta päästyäin, templiin vaatteeni märjät uhriks aaltojen valtiaan.
5.
THALIARCHUS NUORUKAISELLE.
Näät, kuinka hohtaa valkeavaippainen Soracten huippu; taakasta hankien käy painoon metsän puut, ja jäätyin virrat ne äkkiä vangiks joutui.