"Omenoita, sipulia ja kaalinkeriä."
"Tuollaisista kasviksista en paljoa välitä. Minä pitäisin enemmän jostakin tukevammasta."
"Onhan mulla myös liikkiöitä ja kylkiäisiä."
"Sangen mieluista minun kuullakseni."
"No, jos teille sitte ehkä soveltuu neljä kaunista liikkiötä ja kunnon kylkiäinen —"
"Voisinpa tarvita koko määrän."
"Mutta, herraseni, ettehän te kumminkaan voi miehinenne syödä suuhunne sataakahdeksaakymmentä liikkiötä ja kolmeakymmentä kylkiäistä!"
"Niin valtava ruohakalumme ei olekaan, kunnon laivuri. Tässä lähellä minulla on purjekutteri kätkettynä korkeaan ruohistoon. Siihen tahdon siirrettäväksi liikkiöt ja kylkiäiset. Eräs kauppatuttavani, joka asuu virran alajuoksulla, ostaa ne minulta."
"Silloin olen minä perikatoon joutunut mies", mutisin hämmästyneenä.
Sillä hetkellä kuului pohjoisesta päin alas virtaa tulevan höyrylaivan koneen puuskuttava ääni.