Rovastin silmät kiilsivät, hänen paperin nähtyään.
"Saanko minä katsoa?"
"No ihme ja kumma!" jatkoi hän sitten. "Kymmenen—arvatkaas te, paljoko tässä lipussa on rahaa?"
"Lipussako rahaa!" sanoi Taavetti hämillään.
"Niin, koko kymmenentuhatta ruplaa! Sillä saatte pankista rahaa, juuri te saatte ne rahat.—Kumpikohan nyt rikkaampi on, Pynnöläinen vaiko vävy?"
"Mistä maailman äärestä se raha sitten tulee?"
Taavetti oli siihen määrään hämillään, ettei osannut ruveta kirjettä lukemaan. Hän katseli vaan ja ojensi sen kohta rovastille.
"Olkaa niin hyvä ja lukekaa, herra rovasti!"
"Selväähän tämä on Suomea!" sanoi rovasti ja luki.
Moskovassa, tänä vuonna 13 p. Heinäk.