Hylättyjä näytteitä on ollut keskimäärin n. 50 %.
Kerhoja, jotka ovat miltei kaikki syntyneet omasta aloitteestaan, on Liitolla ollut eri puolilla maata. Niistä mainittakoon Turun kolme (tekn., kuvaamatait., ja sekak.), Helsingin viisi (tekn., radiok., luonnontiet., säveltait. ja käsityönharr.), Hangon kaksi (tekn. ja sekak.), Tampereen (yleis- ja radiok.), Viipurin kaksi (sekak. ja tekn.), Kouvolan (sekak.), Jyväskylän (sekak.), Rauman seitsemän (sekak., kirjall., säveltait., kuvaamatait., tekn., voim. ja urh. ja käsityönharr.), Haminan (sekak.), Tikkurilan (sekak.), Porvoon (tekn.), Oulun (sekak.). Lahden (sekak.), Sortavalan (sekak.), Kotkan (tekn.). Joensuun kaksi (radiok., sekak.), Kajaanin (tekn.), Lietteen (sekak.) Kuopion (radiok.). Yksityisten kerhojen aikaansaannoksista mainittakoon erikoisesti Turun teknikkojen aikaisempi uuras työ, Helsingin radiokerhon suuri yleisradioasema Radiola-yritys, joka jo yksin ansaitsisi laajan kirjoituksen, monet luennot ja kokoukset, Tikkurilan komeat messunäyttelyt, Tampereen radiokerhon yleisradioasema. Hangon kerhon komea radioasema, Helsingin säveltait. kuoro j.n.e.
Harrastuspiirejä on Liitossa ollut kirjallinen, näyttelijäin ja lausujain, kuvaamataiteilijain, säveltaiteellinen, teknillinen, radiomiesten, kemistien, luonnontieteilijäin, esperantistien, mehiläishoitajain, voim. ja urheilijain, valokuvaajain, ongelmainratkaisijain, kotiseuduntutkijain, postimerkkienkeräilijäin, pikakirjoittajain ja käsityönharrastajain harrastuspiirit. Suurimpia ja toimivimpia näistä ovat olleet kirjallinen, radio- ja säveltaiteellinen piiri. Näiden harrastuspiirien aikaansaannokset ovat suurimmaksi osaksi riippuneet niiden johtajien tarmosta ja innosta. Ellei sopivaa johtajaa ole ollut, on harrastuspiiri ollut vain nimellinen ja jonkun kerhon varassa. Harrastuspiirien aikaansaannoksista olisi paljonkin puhuttavaa, mutta tyydymme mainitsemaan vain tekn. ja myöhemmin radioharrastuspiirin suurtyön, kun se pani johtajansa Leo Lindellin johdolla radioamatööriliikkeen alulle Suomessa, hankki radioamatöörioikeudet valtioneuvostolta, järjesti radioamatööriliikkeen, perusti useita asemia ja ensimmäisenä m.m. pani toimeen radiokonsertteja Suomessa. Näyttelijäin ja lausujain harrastuspiiri järjesti kesällä 1922 johtajansa Kosti Hypénin johdolla koko Etelä-Suomen käsittävän kiertueen, joka esiintyi 57 eri paikassa ja jonka kokonaistulot tekivät 34.231:-. Kiertueen yksinomaisena tarkoituksena oli Liiton aatteen tunnetuksi tekeminen ja yhteistyön merkityksen osoittaminen. Säveltaiteellinen harrastuspiiri on toiminut hyvin kiinteästi johtajansa Hjalmar Niemisen johdolla, järjestäen kuoroja sekä juhlia, retkiä y.m. Ja lopuksi mainittakoon kirjallisen harrastuspiirin aikaisempi näytelmä-kilpailu ja tämä "Tulenkantajat"-albumi, jota ei myöskään liene katsottava aivan vähäiseksi yhteistyön, pyrkimyksen ja saavutusten ilmaisuksi.
Entä mitä on Liitto sitten kokonaisuudessaan kyminä kymmenlatvana saanut aikaan. Tällöin on velvollisuutemme ensi sijassa mainita Turun, Helsingin ja Tampereen suuret kolmipäiväiset talvijuhlat, Tampereen tämän vuoden alussa, Helsingin viime- ja Turun toissavuonna. Ne ovat kaikki olleet tilaisuuksia, jotka erikoisella, voipa sanoa suorastaan valtavalla tavalla ovat todistaneet, mitä mahdollisuuksia Liitolla tosiaankin on ja miten paljon vakavaa ja taitavaa harrastusta on olemassa. Vuosijuhlien yhteyteen järjestetyt messunäyttelyt suurine näyttelyhuoneineen ovat osoittaneet yleisölle, että Liitto on todellinen harrastuksellisen työn liitto. Teknillinen ja luonnontieteellinen osasto radio- y.m. koneineen ovat olleet laajat ja monipuoliset ja taiteellinen osasto tauluineen, taidevalokuvineen y.m. on antanut aavistuksen siitä, miten suuri hiljaisuudessa kasvavan ja varttuvan harrastuksellisen työn määrä on. Sanomalehtien laajat kiittävät arvostelut ovat yksimielisesti omistaneet hyvin suurta huomiota näille messunäyttelyille, ja harrastajat ovat saaneet niistä olla todella ylpeitä. Sitä paitsi juhlien yhteydessä olleet illanvietot ovat tarjonneet tilaisuuden runoilijoille, lausujille, soiton harrastajille y.m. n.s. vapaaseen esiintymiseen. Vielä kannattanee Liiton saavutuksena mainita, että se sai viime vuonna Kordelinin rahastosta 10.000 mk apurahan pyrintöjensä edistämiseksi ja että Liitto on ollut edustettuna Saksan suurilla maailmannuorisopäivillä Helleraussa kesällä 1923.
Tietysti ei Liiton toiminta myöskään ole ollut ilman varjopuolia. Moni harrastuspiiri on hajanainen ja toimeton, toveruuskin on silloin tällöin pettänyt ja sen on ollut pakko väistyä kateuden, ylpeän itsetietoisuuden, suuttumuksen tai kaikkea halveksivan ylimielisyyden tieltä. Mutta kuitenkin ovat Liiton jäsenet kokonaisuutena katsottuna osoittaneet niin suurta aatteeseensa innostumista, harrasta kiintymystä työhön, aulista, uupumatonta uhrautuvaisuutta, toveruutta, yksimielisyyttä, eteenpäinpyrkimystä, taitoa ja voimaa, että rohkenemme uskoa, ettei se työ, mitä Nuoren Voiman Liitto tekee ja on tehnyt, ole ollut aivan merkityksetöntä Suomen nuorisolle ja sivistyksemme, isänmaamme ja kansamme menestykselle.
Sen nuorvoimalaisen työn merkkinä ja näytteenä on meillä tässä tämä kirjallisen harrastuspiirin "Tulenkantajat". Se on saanut nimensä kauniista muinaisaikaisesta tarusta, joka kertoo palavaa soihtua eteenpäin kuljettaneista soihtumiehistä: toiselta toiselle siirtyen kulki elämän soihtuviesti eteenpäin. Sellaisena nöyränä ja vaatimattomana, mutta tulimielen lahjana isänmaalle ja sen kirjallisuutta rakastaville nuorille voimille tahtoo tämä kirjanen olla.
Ilmari Jäämaa.
KAKSI RUNOA.
Elina Vaara.