Kuivat lehdet kahisee kevyesti,
nauttien ojentuvat poltetut yrtit.
Kiittäin huokuu vainiot, jotka hämyn
halki loistaa.
Ehtynyt puro alkaa solista hiljaa,
ja sen vaiheilla, pähkinäpensastossa,
harmaiden pilvien alla laulaa harmaa
satakieli.
NELJÄ RUNOA.
Uuno Kailas.
RUNO RISTIINNAULITUILLE.
Ristinpuiden varjo lankeaa mittaamattomana maailman yli. Nähkää se pilvien hartioilla ja kaikkien vuosituhansien kasvoilla.
Näettekö: ristiinnaulittuna elämän sydän ja elämän nuoruus, jokainen uusi ääni, joka huomenna on kaikkien uskonto, jokaisen uuden päivän aurinko, jokainen uusi vapahtaja — vain Messiaita ristiinnaulitaan, ei epäjumalia!
He rakensivat ristinpuita maan kuninkaille.
Mutta heidän lapsensa suutelevat ristejä.
Pian kuolevat heidän askeleensa pimeään.
Mutta valo ei ole pakeneva ristinpuiden
ympäriltä,
sillä jokainen ristiinnaulittu sydän
oli tähti!
RUNO RUNOSTA.
Totuuden lähteellä sä syvin lapsensilmin uneksut ja leikit tähdillä ja auringolla.