Polun päässä odottivat hänen miehensä.
"No, olikos se siellä?" kysyi Hammarén.
"Ei ollut", sanoi Nurri ja vältti katsoa tovereitaan.
"Minkä tähden sinä sitten toit meidät tänne?" kysyi Allan epäluuloisesti.
"Lähdetään vain pois, toverit", sanoi Nurri.
Mutta Hammarén hypähti syrjään.
"Minä en lähde minnekään. Minä etsin Punapään ja annan hänen viimeinkin tuntea selkänahassaan kenkkuilunsa tulokset."
"Sinä et mene minnekään!" kivahti Nurri.
"Sinä et komentele minua!" huusi Hammarén.
Nurrin nyrkki nousi, mutta laskeutui jälleen. "Tahdottekos te, että minä olen teidän ystävänne vaiko vihamiehenne?" kysyi hän.