Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.
Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.
YSTÄVÄTÖN.
Lauloi puussa lintunen,
Sai se ystävältä vastauksen.
Itkin yksin poloinen,
Yksin vaipuivat mun huokauksen'.
Kuohui koski vaahtinen,
Vastas vuoren mustettunut kylki,
Voivottelin vaivainen,
Äänen multa musta murhe särki.
Puu se heilui lehväinen
Tuolla vasten puuta lehväkästä,
Yksin kuljen onneton,
Ei oo mulla yhtään ystäväistä.
Tuul' on kylmä pohjaisen,
Senkin lounattuuli lämmityttää —
Sydäntäni poloisen
Ei voi mikään enää lievityttää.
MÄEN LASKU.
Hei lystiä laskuu,
Meidän lasten mäen laskuu!
Kelkat huimasti kiitävät,
Lumi tähtinä kiiluu,
Varvas kengästä hiiluu,
Ruusut poskille lentävät.
Anna ihmisten kiittää
Heidän rautaista tietään,
Heidän höyryvaunujaan;
Siell' on koppelit pimeät,
Niiss' on laiskat ja vireät
Kaikki nukkumaisillaan.