— Ka, Johanneshan se on, oli Kovake ällistyvinään. Mikä pahuus sinut sinne vei ja melkein vastikään istuit tuolla konttorissa.
— Mars poliisikamarille, komensi Pirhonen.
— Elähän nyt vielä, sanoi Kovake Pirhoselle koettaen pysytellä vakavana.
— Mistä sinä sinne jouduit? kysyi hän Kerältä, joka koetti kopistella valkoisiksi muuttuneita vaatteitaan.
— Tuo Minkkinen kirottu minut sinne sysäsi. Houkutteli minut makasiiniin ja… mutta tämä juttu kyllä selviää raastuvanoikeudessa. Missä se kanalja nyt on, että saisin vääntää siltä niskat nurin?
— Eikö se oikea varas ollutkaan? kysyi Illikaisen akka.
— Eikö se ole se entinen konttoristi Törrönen, joka oli Rönnruudilla? arveli Kirvosen matami.
— Eikö liene sama mies, sanoi toinen.
Kovakkeen piha kiehui melkein täytenään väkeä, parhaastaan katupoikia ja vanhoja ämmiä.
— Kuka tämä mies sitten on? kysyi Pirhonen nähtävästi pettyneenä, kun leikki näytti loppuvan kovin lyhyeen.