— Niin, että niistä huolehtii toinen yhtiö, että ei muuta kuin maksaa vain niinkuin ennenkin.
— No nythän minun pitää tuo asia sanoa heti ukolle, virkkoi emäntä. Silläkin on sen Pörjäsen tekemä vakuutus, ja se on siitä pitänyt kauheata elämää. Tuossahan tuo onkin.
Isäntä, vanhanpuoleinen partaniekka ukko, tuli tupaan mahdottoman iso piippu hampaissa.
— Että mitä, murahti hän.
— Se sinun vakuutuksesi ei kuulukaan menevän hukkaan. Kuuluvat toiset yhtiöt pitävän niistä Jehvelsuntin vakuutuksista huolta.
— Eivätkö liene kaikki yksiä jehveliä ja kehveliä, murahti ukko.
— Ja kuuluu herroja tulevan meille yöksi, mennäkseen aamulla Seppälään, Maijan kuuliaisiin. Laita sinä ukko hyviä puita saunaan. Ne tietysti tahtovat saunaan, kun tulevat tähän. Sauna se on aina lämmitettävä laukkuri-Iivanallekin, kun se tähän tulee.
— Mitä herroja? kysyi ukko epäluuloisesti katsella muljautellen avioonsa.
— Niitäpä vakuutusherroja.
— Per… Menkööt vain muihin taloihin.