Tuli hetkisen kestävä hiljaisuus, joka tuntui omituisen juhlalliselta. Olihan työväelle ensi kertaa annettu valta istua oikeutta ja tilaisuus valita oikeuden jäsenet. Tilanteen kaameutta lisäsivät tuvan peräseinää vasten läjätyt kiväärit pistimineen. Ne tulisivat olemaan välineinä tuomioita täytäntöön pantaessa.
Joukko neuvotteli. Hiljaista kinasteluakin kuului. Omituista, että kukaan ei nyt kiroillut. Jokin outo kaameus esti kiroukset tulvimasta. Salaperäinen raskas käsi painoi läsnäolijoita, vaikka he itse eivät sitä käsittäneet.
— Valitaan Ripatti puheenjohtajaksi, tuomariksi, kuului joukosta.
— Onko se yksimielinen päätös?
— On, on.
Puunuija kumahti pöytään.
— Ja keitä kokous ehdottaa jäseniksi. Pitäisi olla ohjesäännön mukaan kuusi jäsentä.
Neuvoteltiin hetkinen. Jäseniksi valittiin paikkakunnan räätälimestari, peltiseppä, pari työmiestä ja kaartin johtaja varamiehineen.
Pöytä siirrettiin peräseinälle. Vanha Saara levitti sille liinan ja asetti tuolit ympärille. Hetken aprikoituaan meni hyllylle ja toi sieltä vanhan raamatun, jonka asetti pöydälle.
— Mikä se on?