Tuomas puraisi huultaan ja meni sisähuoneisiin. Lauri oli mennyt isänsä huoneeseen ja virkkoi:
— Nyt se siis alkaa.
— Siltä se näyttää.
Juhon ääni värähteli hieman. Mikä hetki hyvänsä tässä saattoi olla viimeinen. Tuomas ja Lauri kuuluivat suojeluskuntaan ja olivat tietysti velvollisia menemään sinne, missä ensiksi tarvittiin. Talo jäi hänen varaansa. Kukapa takaa, eikö punaiset täälläkin ryhdy ryöstämään ja polttamaan.
Lauri oli mennyt Tuomaan kamariin. Sinne oli ulko-ovesta pistäytynyt naapuritalon poika, Hakalan Timo.
— Mitä kuuluu? kysäisi Lauri.
Timo osoitti pöydälle, jossa oli paperilappu. Lauri otti sen käteensä.
»Tänä yönä kello 1 valmiina ennemmin määrätyssä paikassa. Kolmen päiväneväs mukaan.»
Timo otti lapun ja kätki poveensa.
— Nyt se siis alkaa.