Emäntäkin oli tullut tupaan ja huomasi erikoista miesten ilmeistä ja ilon johdosta.
— Kuulkaa, emäntä, nyt on sota loppunut. Eiköhän pistetä kahvipannu tulelle!
Jussi, jonka iloisuus oli jo toisiinkin tarttunut, luki uutiset emännälle.
— Kohta sieltä isäntäkin palaa ja Lauri.
Emäntä ei vielä uskonut kuulemaansa. Täytyi ottaa lehti ja katsoa omilla silmillään. Luettuaan poistui emäntä kamariinsa. Sydän oli kiitollisuudesta pakahtua. Täytyi laskeutua polvilleen siinä kevätillan hämärässä.
* * * * *
Seuraavana aamuna oli emäntä jo varhain liikkeellä. Aurinko nousi lämpimän punaisena tuoksuvan metsän takaa. Avonaisesta ikkunasta tulvehti sisään lintujen laulua ja lehtisilmujen tuoksua. Tuntui ihmeen kevyeltä aloittaa päivän askareet.
Oli lauantai ja palvelijat saivat ryhtyä huoneita puhdistamaan. Emäntä määräsi, että joka nurkka oli tarkoin puhdistettava ja tuuletettava. Ikkunat ja ovet avattiin ja kevään henki sai vapaasti tulvehtia joka loukkoon.
Puhdistusinto oli tarttunut vanhaan Tuomaaseenkin, Haki metsästä virpoja ja nitoi luutia, joilla pihaa käytiin puhdistamaan.
— Ja joutuin! komensi Tuomas. — Saattaa sieltä miehet kotiutua minä hetkenä tahansa.