Elina: (Varovasti.) Eläisit kuten muut elävät. Perkaisit peltoa.
Nevalainen: Ja halla sitten viljan veisi. Veisivät pellot vieläkin, kuten jo veivät.
Elina: Ei tuosta näy metsän käynnistäkään kostuvan.
Nevalainen: (Kuohahtaen.) Kun ei saa pitää rauhassa pyydysmaitaan kaiken maailman kiertäjiltä.
Elina: Sinä vihaat naapuriasi.
Nevalainen: Rakasta sinä niitä sitä enemmän.
Elina: Tahtoisin kumminkin joskus naapurissa käydä.
Nevalainen: Käy, käy!
Elina: Aina sieltä jotakin uutta oppia ja tietoja saisi.
Nevalainen: Minä en ainakaan niitä tietoja tarvitse. Omat on tietoni paremmat.