Näyttämö: Postimestarin puutarhan nurkkaus. Pöytä ja pari tuolia vasemmalla, oikealla aita.
Tedor (tulee kepin kanssa kumarassa kävellen): Aah, taas on se pirullinen posti selvänä ja kirkonkylän ryökinät ja puotiapulaiset saa… (aivastelee) saakeli…! tsh! tsh! saaneet preivinsä. Aah, tämä kirottu yskä se ei ota selvitäkseen, vaikka lehti puhkee puuhun ja kevät alkaa olla parhaillaan. (Istuutuu.) — Ahhah, eipä se hiton leipurimestari taaskaan muista tulla aikanaan. Tsh! tsh!
Kalle (tulee, nähtävästi aikoen kylälle): Vai niin, pappa onkin täällä ja minä etsin pappaa joka nurkasta.
Tedor: Thjaa! Pappa on kyllä täällä, mitä sinulla olisi asiaa?
Kalle: Niin, onhan se sanottava. Aion mennä tänään kihloihin Sylvi Auteron kanssa.
Tedor (nousee kiivaasti): Ki—ki—kihloihin Sy—Sylvin kanssa. Nyt sinä poika olet tehnyt aivan omavaltaisia päätöksiä. Ja muka na—naimisiin! Enhän minäkään ole nainut, en ikänäni, ja sinä nulikka… Ei, tämä on jo liikaa… tsh! tsh! tsh! Minä sanon shinulle poika, tämä kevät vaan on pannut pääsi pyörälle.
Kalle (mennessään): Eipä sille vätykselle maksa vaivaa puhua. (Menee.)
Tedor (kävelee): Vai ki—kihloihin ja na—naimisiin, hm… hm… Eihän sitä saata kieltää, etteikö se olisi mukavata.
Malakias (tulee hieman hutikassa): Mu—mukavata, sanot. Mi—mikä on mukavata, veliseni? (Laskee pullon ja kaksi lasia pöydälle.)
Tedor: Sepä naimahomma, naimahomma… heh…