Malakias: Mu—mukava, mukavatahan se! Kaiketi se on mukavata.
Tedor (kuulee väärin): Tukalata? Sanoitko sinä tukalata?
Malakias: Eipä kun mukavata, mukavata! Tedor saa niin… Mutta istuhan veliseni ja ota pieni navaus kevään kunniaksi. (Istuutuu.) Me poloiset vaan olemme jääneet naimattomiksi.
Tedor: Niin, niin, mutta lapsia meillä silti kuitenkin on.
Malakias: Niin, lapsia, lapsia meillä on, ainakin yksi kumpaisellakin kotonamme.
Tedor: Et kai sinä tahdo väittää, että minulla jossakin muualla olisi… Tsh! tsh! tsh!
Malakias: Ee—enhän minä… Ja siinäkin on tarpeeksi. Ty—tyttäreni Katri aikoo mennä naimisiin.
Tedor (kuulee väärin): Tanssiaisiin?
Malakias: Naimisiin, naimisiin!
Tedor: Aaa!