Kun palattiin, erosivat pojat hyvinä ystävinä.
Arvo hipaisi lakin reunaa Osmolle hyvästiä sanoessaan niinkuin oli nähnyt aikuistenkin tekevän ja huusi vielä hänen jälkeensä:
— Kyllä minä otan sinunkin va-rlallesi onki-rlieroja.
LOKKILUODOLLA.
Kesä, ihana, kouluhuolista vapaa kesä. Rannan pojat, Jaakko ja Lassi, valmistelivat veneretkelle lähtöä. Naapurissa oli muutamia kesälomaansa viettäviä poikia ja heitä oli pyydettävä mukaan.
Lokkiluodolle, selän keskellä olevalle saarelle, oli aikomus mennä ja ottaa onget ja uistimet, padat ja pannut mukaan. Saaressa oli vanha verkkomökki ja siinä sopisi nukkua sateella, ja poudalla oli kallio lämmin.
— Eikö oteta vilttejä mukaan? kysyi Jaakko.
— Mitä me niillä, partiolaiset…
Jaakko oli viidentoista ja Lassi kuudentoista ikäinen, vahvoja, punakoita poikia. Läksyt eivät liioin tehneet heille kiusaa, ne koulussa ollessa sukaistiin sukkelaan valmiiksi ja sitten pötkittiin kaupungille hurjailemaan.
Väliin tästä hurjailusta saatiin muistutukset ja kerran jo karsseriakin, mutta eihän siitä sen pahempaa kuitenkaan tullut, vaikka äiti oli sanonut usein heille, että he varmaankin saavat pian eropassit koulusta rajuutensa takia.