— Pidähän suusi… et antaisi Helena tämän Vilien reuhastella joutavaa.
Ottaisitte maapalan ja asettuisitte vaan tänne kotipuolelle.
Helena vain hymyili, mutta Ville jurahti:
— Kyllä kai me sittenkin muutamme kaupunkiin.
'— No ei sitten, sanoi Jaakko katkerasti ja poistui hätäisesti hyvästeltyään.
— Kaupunki saa siitä miehestä lisää yhden keinottelijan, sanoi Jaakko ääneen mennessään talon pihamaalla.
Tiellä hän tapasi Nevalaisen.
— Mistä tullaan? kysyi hän Jaakolta ystävällistä äänensävyä tavoitellen.
Nevalainen oli vastenmielinen naapuri Jaakolle. Ei olisi ilennyt puheisiin hänen kanssaan puuttua.
— Kuuluu Ville talonsa myyneen, sanoi Nevalainen, koettaen jatkaa keskustelua. — Taisi mennä halvasta. Ei jäänyt torpparejakaan talon maalle kuin pari.
— Nekö ne hinnat noteeraavat? kivahti Jaakko. — Minun mielestäni olisi talo sitä vauraampi, mitä enemmän olisi torppia.