— Niin, jouluksi! Tulkaa jouluja tänne viettämään, pyytää jokainen.
Bertil saa riemastuttavan ajatuksen. Hänpä tuleekin talvella tänne korpeen. Jouluksi todellakin, syömään maalaisten jouluruokia, maalaamaan.
— Ne joulusaunat… ja muut… maalataan … kähnitään…
— Minä tulen, lupaa Bertil.
— Ihanko varmasti?
— No ihan varmasti… tuohon käteen.
Paiskataan kättä ja remutaan.
Bertil lähtee etsimään Kylliä, sanoakseen hänelle päätöksestään.
Kylli on mennyt aittaansa ja pielukseen nojaten siellä nyyhkyttää.
— Pyytävät tulemaan tänne jouluksi. Lupaan tulla, jos sinäkin pyydät.