— Niin, niin, minä olen ollut niinkuin muutkin, erehtyvä ihminen. Sinä olisit voinut sukuasi jatkaa paremmin ja…
Elian on sitä taas vaikea sanoa.
— … ja saada sellaisen vaimon, joka olisi auttanut sinua, tukenut taloa.
— Mutta kun minä en saa.
— Oletko kysynyt?
— Olen. Joka talosta ja torpasta. Laherman tyttäreltä olen viimeksi saanut rukkaset.
— Mitä se sanoi?
Elia heristää korviaan.
— Että pitäisi syntyä uudestaan, kuohahtaa Pentti. Häntä alkoi Elian uteleminen jo suututtaa.
— Elä…! vai uudestaan! No mitä Louhen ja Kiviniemen tytöt sanovat?