— Lindahan on niin mukautuvainen, ja kyllä hän oppii emännyyttä hoitamaan. Hän kuitenkin pitää Pentistä, ja kaikki muuhan aina järjestyy.
— Ei sillä pelkällä pitämisellä eletä. Ja pitää aikansa. Sitten on saatava joku toinen sivu-ukoksi. Semmoisia ne on kaupunkilaiset.
Tirehtööri poistuu punaisena kasvoiltaan. Pentti tulee ja vie Elian kamariinsa.
— Koettakaahan nyt pysyä täällä tyhmyyksinenne.
— Kyl-lä. Lennä sinä vain lintusi kanssa. Pian ne siivet katkeavat.
* * * * *
Hääväki on poistunut. Elokuun tähdet vilkuttavat korkeudesta. Yö on lämmin ja pelimannin hanurin surunvoittoinen sävel kuuluu jostain kylätieltä. Pentti istuu tuvan portailla ja kuuntelee niitä hiljaisuudessa värähteleviä säveleitä. Hän on tanssinut hurjasti ja ryypännytkin. Häissä ei tarjottu, mutta ystävät toivat mukanaan ja humalaisia horjui piha täynnä. Hän ei ryyppää enää, eikä nytkään olisi, mutta Laherman nuorimman tyttären huulilla oli niin merkillinen hymy. Lintu on varmaankin riisuutumassa kamarissaan ja odottaa häntä. Jossain sileiden peltojen keskellä, noiden väräjävien tähtien alla nukkuu muuan ylpeä tytär, jonka nimi on Helena. Sanotaan olevan hyviä ja huonoja naisia. Helena kai kuuluu niihin ensimmäisiin. Hyvien naisten avulla sanotaan olevan helppoa huonojenkin tulla hyviksi, sellaisten, jotka sairastavat veren vikoja.
— Penttii, missä sinä olet? Tulehan jo minun luokseni! huutaa Lintu piharakennuksen ovella valtaisissaan ja katoaa samassa.
Hän kyllä tulee aivan heti. Katselee vain noita tähtiä ja miettii, miksi hyvien täytyy olla ylpeitä. Ja sitäkin miten tässä nyt oikein aloitetaan. Sellaista ei saisi hääyönään miettiä, mutta Harvalan Elian pojan täytyy. Se Elia varmaankin vielä murisee siellä äidille, joka ei ole jaksanut pysyä pystyssä loppuun asti, vaan on mennyt lepäämään. Niin, mitenkä sitä nyt aloitetaan. Linnun rahoista ovat menneet puolet, enemmänkin, uudistuksiin, ja Lintu vaatii vielä paljon. Vaunut ja… Helvetti! Niitä hän ei hanki. Suuren suon ojiin ne rahat. Mutta uudet kääsit on ostettava ja tupaan laitettava uudet ikkunat ja… Mitä tehdään sitten Bergin vaunuhevosilla? Äestetään ja aurataan. Ehkeivät ne osaa vetää peltovehkeitä. Syövät tallissa jouten. Hän myy ne markkinoilla. Käy markkinoita, kuten isäkin, hah, haa, tekee kauppoja. Omena ei saa pudota kauaksi puusta.
No nyt Lintu tulee uudelleen vaatimaan luokseen. Hyvästi, taivaan napit, viekää terveisiä kaikille ylpeille talontyttärille, Helenallekin.