— Mutta missäpä koeajon suorittaa, virkkoi Hannes. Nythän on maaliskuu vasta lopuillaan.
Insinööri naurahti.
— Hakala ei näy tietävänkään, että vuodenajat eivät meille merkitse mitään. Me voimme suorittaa koeajon vaikkapa helmikuussa. Rauta-yhtiöllä on suurenmoiset laitokset, joita te ette vielä kaikkia tunne. Kunhan tulette yhtiömme osakkaaksi, niin saadaan nähdä yhtä ja toista.
Yhtiön osakkaaksi? Hannes hymähti. Vai sitä herrat suunnittelivatkin. Olihan ikävää tuottaa hyville miehille pettymystä, mutta hän asettuisi osakkaaksi erääseen taloon, jossa muuan kirkassilmäinen tyttö oli jo odottanut kauan häntä.
Pianpa hän tästä jo joutaisikin lähtemään. Olisi vain pitänyt kirjoittaa Lyylille. Hän olisi siitä tullut varmaankin hyvin iloiseksi.
Mutta olihan somempaa mennä aivan odottamatta.
Jo nyt olikin jo maaliskuu lopuillaan ja huhtikuun perästä tulee ihana toukokuu, ja hän pääsee kiinni maahan, uutena ihmisenä. Uskollinen, hyvä Lyyli saa vihdoinkin tuskaisen odotuksen palkan.
X.
Maaliskuun päivä valkeni kirkkaana ja poutaisena. Näytti tulevan aikainen kevät, koskapa lumet olivat jo aukeilta sulaneet, niin että maa näkyi paikotellen.
Hanget kantoivat metsissä. Hannes oli noussut varhain ja lähtenyt kävelemään aukeamain poikki metsään.