— Niinkuin näet, on saaliisi markka ja viisikymmentä, mutta ei satu sopivaa. Lähtö pitää tapahtua tällä tunnilla.
Vikki pyöritteli neuvottomana markkoja kynsissään. Velkaakin oli yhdelle ja toiselle, eikä työmaasta tietoa. Tukkityötkin kuuluivat lopettavan.
Hän oli aikonut vain peloitella isäntää, ja nyt kävi näin.
Vikki lähti ja soitti suutaan pitkin kyliä mennessään: köyhyys on kova Savilahdessa. Ei ole ruokaakaan kaikistellen riittävästi. Piti tässä minunkin lähteä uusia työmaita hakemaan.
Naapurit uskoivat sen täydellisesti. Olihan Tuomas käynyt yhdeltä ja toiselta rahoja kärttämässä.
Sitä se tekee, kun käy kovin ylpeäksi, sanottiin.
Ja rupeaa parantamaan yhteiskuntaa.
Ja antamaan maata lurjuksille.
Veljensäkin kanssa kuuluu riidelleen ja tätä haukkuneen, vaikka oli apuaan tarjonnut.
Osaa se piru olla ylpeä.