— Piruakos tänne tuppaatte, kivahtelee puheenjohtaja. — Kyllä täällä osataan ilmankin.
— Näytte osaavan, jos entisekseen lienee.
— Kun vain tämäkin suutari pistää pikilapun omantuntonsa päälle, niin kyllä syntyy, sanoo joku verotettavista.
— Niin se kävi viime talvenakin, että sata äyriä sai maksaa se, jonka piti velkaa kerjätä, mutta viidelläkymmenellä pääsi se, jolle jäi tuhansia puhtaaksi tuloksi.
— Tehkää vain niinkuin ilkeätte.
— Vetäkää suolet sisälmyksistä, jollette muuta saa.
— Mikäpä siinä, marssitaan tästä kohta jokainen vaivaistalolle.
Puheenjohtaja rykäisee pirullisesti ja sanoo, tovereilleen silmää iskien:
— Jolla on, sille annetaan, mutta toisilta otetaan entisetkin pois.
— Voi helvetti!