— Sanohan peittelemättä, menisitkö mieluummin rintamalle kuin sotapalvelukseen? virkkoi Ville.
— Tappelemaan tietysti halukkaammin, sehän on selvää. En silti vastenmielisesti mene tännekään.
— Tarpeen kai se on harjoituskin, vaan eipä sitä kapinatalvena joutanut paljon muistamaankaan. Saa nyt nähdä, miten monen mielistä on miehissä, kun sinne päästään.
— Se on selvää, että monenlaista on, myönsi Risto. Punaisia sinne tulee, se on varma.
— Pahennusta aikaansaamaan.
Miehet vaikenivat. Oli väärin, että yhä edelleen vedettiin rajat selviksi eri yhteiskuntaluokkien välille. Mitä voi sille. Siihen olivat sosialistit niinkuin porvarit kieltämättä syyllisiä.
Jospa aika kerran vielä tämän muuttaisi. Toisi selvityksen tavalla tai toisella.
Tultiin asemalle. Siellä oli jo nahkapoikia parvittain samaan kaupunkiin menossa kuin hekin.
Heidän joukossaan oli sanovata kaikenlaista. Joku kiukutteli, että kesänajaksi piti joutua kaupunkiin.
— Rakentaisivat ne kasarminsa maalle. Olisihan se toista kuin nieleksiä kaupunkien pölyä.