Hän laski kätensä ja lähestyi ylenkatseellisella tuttavallisuudella.
— Sinä, Iivana Stepanovits! Etkö koskaan ole kummastellut, että olen kuljeksinut juuri sinun ovellesi?
— Sinut ajettiin piispanvirastasi epäuskosi ja konnuutesi tähden.
— Oikeittain koski asia vain pientä vähäpätöistä näpistystä. Jumalan kuvassa oli pari jalokiveä…
— Joiden sijaan sinä panit lasipalasia ja jotka sinä kaikessa hiljaisuudessa möit voidaksesi elää hiukan leveämmin ja kirkonpalvelijalle arvokkaammalla tavalla.
— Älkäämme siitä enään puhuko! Silloin kuulin minä Mazepasta, Johan Kasimirin entisestä hovipojasta, joka puuteriperuukissaan niin kauvan palveli lankeemukseen viettelevää sukupuolta, että muudan mustasukkainen aviomies lopuksi sitoi hänet alastomana hevosen selkään ja ajoi hänet pois erämaihin. Ja siellä rakensi hän itselleen seikkailuvallan. Pyhä Antti sinua suojelkoon Mazepa! Minä tarvitsin pientä herraa, jota hävettäisi lyödä poikki hyvää päätä ja joka antaisi minun rauhassa lukea kreikkalaisia teoksia ja Machiavellin kirjaa ja jolle saattaisin sanoa: Hei, äijäseni! Kaikki on vaihtelevaa varjoa, sekin että sinä olet herra ja minä palvelija. — Senvuoksi tulin sinun luoksesi. Mutta seikkailuveri ei siedä seisomista. Ja se on tyrtynyt sinun vetiseen viiniisi, sillä sinä olet suuri visukinttu, Mazepa, ja koska sinä nyt mietiskelet suurta rahakauppaa musketin luotien kautta, niin seuraan minä sinua. Ja koska Ruotsin kuningas ei enään kuule kenraalejansa eikä isoäitinsä ja kansansa rukoilevia kirjeitä ja koska vaarallisin ja mahdottomin tie kulkee tännepäin, tahtoo hän suostua sinun liittotarjoukseesi. Sinun ja kasakoittesi kanssa tahtoo hän mennä sinun herraasi vastaan. Tässä ovat paperit.
Pappi heitti yltään kaapunsa ja seisoi kasakan puvussa pistoolit vyössä, ja rinnasta veti hän esille kokoonkäärittyjä papereja.
Mazepa kalpeni ja tempasi ne ja piti niitä kauvan huuliinsa painettuna lyykistyen ja kumartaen ikäänkuin näkymättömän pyhimyskuvan edessä.
— Rummut! Rummut! — sopersi hän mielenliikutuksessa.
Mutta kun pappi oli ehtinyt ovelle, esti hän häntä.