"Että nyt on hyvin kylmä?"
Herra Madeleine pysyi yhä vaiti. Mestari Scaufflaire yritti:
"Että voi sadekin tulla?"
Herra Madeleine kohotti päänsä ja sanoi:
"Rattaiden ja hevosen täytyy olla minun taloni edustalla huomenna kello puoli viisi aamulla".
"Sovittu asia, herra pormestari", vastasi Scaufflaire. Sitten jatkoi hän raapien peukalonsa kynnellä pöydästä muuatta likapilkkua ja kasvoilla tuo huoleton ilme, jonka alle franderilaiset osaavat niin mainiosti kätkeä oveluutensa:
"Minä tässä kovin mietin erästä asiaa. Herra pormestari ei ole vielä sanonut, minne hän aikoo. Minne herra pormestari aikoo?"
Sitä oli hän miettinyt heti keskustelun alkaessa, mutta hän ei tiennyt, miksi hän ei ennemmin ollut uskaltanut tehdä tätä kysymystä.
"Onko teidän hevosellanne vahvat etujalat?" kysyi herra Madeleine.
"On kyllä, herra pormestari. Kunhan vähän pitelette alamäissä. Onko sillä tiellä paljon alamäkiä, jota Te aiotte kulkea?"