Thénardier verkkoja laskemassa.
Seuraavana aamuna ainakin kaksi tuntia ennen päivän koittoa istui jo Thénardier kynttilän valaiseman pöydän ääressä kapakan tarjoilutuvassa, kynä kädessä sepustamassa keltatakkisen matkustajan laskua.
Eukko seurasi hänen puuhaansa puoleksi kumartuneena häneen päin. He eivät vaihtaneet sanaakaan. Yhtäällä syvä mietiskely, toisaalla se harras ihailu, jota tunnetaan, kun nähdään syntyvän ja kehkeytyvän inhimillisen hengen ihmeen. Talosta kuului kolinaa. Leivonen siellä lakaisi rappusia.
Runsaan neljännestunnin ja muutamien raaputusten perästä oli Thénardier kyhännyt seuraavan mestariteoksen:
Illallinen …. 3 frangia
Huone …….. 10 "
Kynttilä …… 5 "
Tuli ………. 4 "
Palvelus …… 1 "
Yhteensä ….. 23 frangia.
Palvelus oli kirjoitettu Palvellus.
"Kaksikymmentäkolme frangia!" huudahti eukko ihastuneena, mutta samalla hiukan epäröiden.
Kaikkien suurten taiteilijain tavoin ei Thénardier ollut työhönsä tyytyväinen.
"Pyh!" hymähti hän.
Samalla äänenpainolla esitti Castlereagh Wienin kongressille Ranskan laskun.