DONA LUCREZIA syrjään. Gennaro!
DON ALPHONSO lähestyen häntä, kuiskaten, hymyillen. Tunnetteko tuon miehen?
DONA LUCREZIA syrjään. Se on Gennaro. Mikä onnettomuus, jumalani!
Katselee häntä pelästyneenä. Gennaro kääntää pois kasvonsa.
GENNARO. Teidän herttuallinen ylhäisyytenne, olen vaan tavallinen kapteeni ja tahdon puhua teille sillä kunnioituksella, jolla minun tulee. Olette otattanut minut kiinni asunnossani tänä aamuna. Mitä minulle aijotte?
DON ALPHONSO. Herra kapteeni, vastapäätä sitä taloa, jossa asutte, on tänä aamuna tehty majesteettirikos. Hellästi rakastetun puolisomme ja serkkumme dona Lucrezia Borgian nimeä on häpeämättömästi loukattu herttuallisen palatsimme otsikossa. Etsimme rikoksen tekijää.
DONA LUCREZIA. Se ei ole hän! tässä on väärinkäsitys, don Alphonso! Se ei ole tämä nuori mies.
DON ALPHONSO. Mistä te sen tiedätte?
DONA LUCREZIA. Olen siitä varma. Tämä nuori mies on Venetsiasta eikä
Ferrarasta. Siis…
DON ALPHONSO. Mitä se todistaa?