GENNARO. Oi äitini, äitini! kas tuossa siis se kauhea nainen, joka on syynä sinun onnettomuuteesi!
DONA LUCREZIA. Gennaro!
GENNARO. Olette tunnustanut syyllisyytenne! Hyvästi! Olkaa kirottu!
DONA LUCREZIA. Ja sinä, Gennaro, ole siunattu!
Gennaro poistuu. — Lucrezia kaatuu pyörtyneenä nojatuoliin.
7:S KOHTAUS.
Näyttämö sama kuin toisessa näytöksessä. Ferraran tori, herttuallinen palatsi toisella ja Gennaron asunto toisella puolella. Yö.
Don Alphonso, Rustighello, vaippoihin kiedottuina.
RUSTIGHELLO. Niin, monsignore, niin se tapahtui. Tiesi minkä sotkun avulla herttuattaren lienee onnistunut pelastaa hänen henkensä, ja päästää hänet pakoon Negronin palatsin pihan kautta.
DON ALPHONSO. Ja sinä sallit sen tapahtua?