— Miksi teitä nimitetään Esmeraldaksi? runoilija kysyi.
— En tiedä.
— Jokin syy kai sillä on?
Tyttö veti esille povestaan pienen pitkulaisen, viheriäsilkkisen pussin, jota hän kantoi korallihelmiketjussa kaulassaan. Pussista levisi väkevä kamferin haju ja sen keskellä oli suuri viheriä lasinpala, joka muistutti smaragdia.
— Ehkä se johtuu tästä, hän sanoi.
Gringoire aikoi tarttua siihen. Tyttö väistyi syrjään.
— Älkää koskeko siihen! Se on amuletti. Sinä voisit vahingoittaa sen taikavoimaa tai se sinua.
Runoilijan uteliaisuus kasvoi yhä.
— Kuka on antanut sen teille?
Tyttö pani sormen huulilleen ja kätki amuletin poveensa. Gringoire koetti kysellä edelleen, mutta tyttö oli vähäsanainen.