Stefan katseli vielä kerran pulloa ja lasia. Sitte pani hän lippaan kiinni ja asetti sen sähkölampun alle.
- Ja nyt, ystäväni, sanoi hän lähetystön jäsenille, — pyydän teitä kaikesta sydämestäni tulemaan kanssani pienelle illalliselle, joka on heti valmiina alhaalla Hôtellin ruokasalissa. Huomenna varhain eroaa tiemme eri haaroille, minä matkustan Wieniin ja te takasin Serbiaan. Käyttäkäämme siis näitä yöhetkiä ollaksemme yhdessä vanhaan serbialaiseen tapaan s.t.s. täydet lasit kädessä!
Neljännes tuntia myöhemmin menivät herrat alas Hôtel Hungarinan ruokasaliin, jossa oli Stefanin käskystä suuri pöytä katettuna.
Ei tarvitse sanoa, että tämän pöydän ympärillä oli ilo ylimmillään ja että varsinkin monta maljaa juotiin Serbian, kuningas Milanin ja Aleksanterin onneksi. Kemuja kesti melkein koko yö.
YHDEKSÄSKUUDETTA LUKU.
Myrkyn sekoittaja.
Arvoisa täti Eufemia oli kuullut jok'ikisen sanan, joka lausuttiin Stefan Naumovitschin huoneessa. Seinät eri huoneiden välillä hotelleissa ovat tavallisesti hyvin ohuet ja samoin oli asianlaita niinkin hienossa hotellissa kuin Hôtel Hungarinassa. Sitäpaitse oli puhuttu jokseenkin kovalla äänellä ja tästä kaikesta seurasi, että täti Eufemia olisi voinut melkein sanalleen toistaa kaikki, mitä oli sanottu. Siten oli hän kuullut senkin, että Avakumovitsch kaksitoistamiehisen lähetystön nimessä oli jättänyt Stefan Naumovitschille lippaan, sisältävä pullon serbialaista viiniä sekä pikarin ja samalla pyytänyt häntä tästä pikarista tarjoomaan sovintomaljan Milanille.
Niin pian kun äänet vaikenivat Stefan Naumovitschin huoneessa, siirtyi täti Eufemia pois seinän luota.
Ulkona oli yö verhonnut koko kaupungin ja nyt oli tullut aivan pimeä. Mutta siitä huolimatta seisoi täti Eufemia ikkunan luona ja tuijotti yöhön, kuin tahtoisi hän tummista, synkistä pilvistä hakea jotakin, jota ei voinut löytää omasta itsestään.
Äkkiä kääntyi hän pois ikkunasta, painoi sähkölampun nappulaa, kumartui vanhan matkalaukkunsa yli, joka hänellä oli ollut mukana matkustaissa arolla ja otti sieltä pienen pullon. Hän piti sitä valoa vasten ja katseli sen vaalean viheriää sisältöä.