"Minkä?"
"Teidän tulevaisuussuunnitelmienne. Oletteko jo puhunut äitinne kanssa?"
"En."
Aksel katsoi alas ja näytti ujostelevan.
"Te ette uskalla."
"Oi kyllä, kyllä minä uskallan, mutta…"
"Ette, te ette uskalla. Tahdotteko…" Selma pysähtyi ja katseli häntä, "tahdotteko että minä puhun hänen kanssaan?"
"Oi, en mitenkään!"
Aksel näytti melkein pelästyneeltä.
"Ettekö luule, että olen enemmänkin tehnyt ystävieni puolesta?" sanoi
Selma hymyillen hiukan ylpeästi heidän astuessaan eteenpäin.