Koponen. Mitä armaani? (lähestyy).

Annaliisa. Arvelin vaan, että eiköpä se lie ollut Sauna-Jakka, joka meillä aina ruukkaa olla…

Pekka (itsekseen). Katsos pikku mampselia kun osaa valheitakin lipotella. Kuka olisi uskonut tuon pienen suun sellaiseen kykenevän… Mutta eipä tuo mies lie parempaa ansainnutkaan.

Koponen. Hah-hah! Ukkoparka taisi pelästyä pois taidoltaan kun sattuikin olemaan vieraita saapuvilla…

Annaliisa. Kuule Erkki… lähde nyt sisään, ehkä siellä ovat jo vähä ehtineet järjestää. Mutta sinä et saa olla kovin vaativainen… Ethän (vetää kädestä Erkkiä).

Koponen. Kiitos, kiitos kultaseni! Sanoit vaatelias. Voiko sinut nähdessään vielä jotain vaatia… Oh kunpa en enää tarvitsisikaan sinusta erota (menee).

Pekka, (astuu tuvan seinustalle). Ääh, ketunnahka, jokos menit (pui nyrkkiä). Mutta et sinä sitä tyttöä vielä niin nuolase… mokomakin herra… Valehtelee vielä kauppias olevansa, vaikka onkin vaan puotipoika. Tuollaista palturiako sinä syötät anoppimuorillesi kun muijaa aijot… Mutta odotahan poika kun paljastan vehkeesi, niin vielä siinä vesi kielellesi valahtaa… Mokomakin, köyhä kirkon rotta… Tuossa on velaksi pyytämäsi rahatkin, joita olen jo hetken viivytellyt, että poika pysyis pinnistyksissä… tuleepahan siten vähä okaitakin ruusujen sekaan (näyttää rahakirjettä)… Mutta nyt tästä täytyy ryhtyä tepsivämpiin keinoihin… Heipparallaa..,. Tästä tulee vielä soma juttu… Minä hommaan herrasväelle karhuja ja muita mieluisia vieraita… hah-hah! (menee).

8:s Kohtaus.

Heikki, Koponen, Annaliisa y.m. myöhemmin.

Heikki (tulee yksin). Kanavilla tätä harmia. Tuohon ne kahvitkin pölähti… Mutta pitää ne laittaa pian pois (kokoilee kahvia). Takkinikin vielä tuossa… Ja entäs kirnu sitte… Missä ihmeessä sen nyt kirnuan. Ahaa, jospa veisi saunaan… (kuuluu kopinaa). Mitä ihmettä, tuleeko tänne taas joku?… Ihan varmaan! Minne tästä menisi (aikoo tupaan). Oh… Sieltähän ne tulevatkin (aikoo ulospäin ensin yhdelle sitte toiselle kulmalle). Sieltä tulee koko pataljoona vastaan… Mikäs… mikäs mikäs nyt neuvoksi (juoksee kahvipoltin ja kirnu kädessä ympäri pihaa kunnes ääni alkaa kuulua aivan läheltä jolloin piilottautuu tynnyrin taa). voi-voih!