Viiden minuutin perästä ilmestyi eräs kaartin kapteeni ja kutsui tsaarin luokse vanhan kenraali Paskievitschin, joka unisena nojautui erästä pilaria vastaan.
Hetken kuluttua palasi tsaari takaisin, ruhtinas Paskievitschin ja Bolkonskin seuraamana. Paskievitsch haki ajutanttinsa, löi häntä olalle ja he poistuivat. Bolkonski meni Lichtensteinin luo ja kuiskasi hänen korvaansa:
— Suoritettu. Voitte matkustaa kotiin. Huomisaamuksi on asunnossanne tsaarin kirje keisarillenne.
Tsaari astui kanslerin puolison luo:
— Onnittelen Wladimir Bolkonskia kapteeniksi.
— Kuinka, Sire? Tulisiko sota?
— Tulee.
— Missä? Turkomaneja vastaan?
Se on jo lopussa, mutta samantapaista. Menemme auttamaan Itävaltaa kapinoitsijoita vastaan.
Sitten puhui tsaari kymmenen minuuttia överstiruhtinas Lichtensteinin kanssa, joka sen jälkeen heti kiireesti poistui.