Hän läksi. Margit otti Gunnarin kädestä ja seurasi perään. He kuulivat takanaan Margareeta rouvan itkua ja Lauri maisterin huudahtavan: tämä on kapinaa Jumalaa vastaan!
Gudmund mestari meni pajoille ja kutsui yhtä sälleistä. — Kuulepas, sanoi hän, ota alas tuo soitinkello! Sälli tuli tuoden tikkaat ja työkalut ja oli juuri alkamaisillaan, kun Lauri maisteri, joka salin ikkunasta näki mitä oli tekeillä, riensi alas ja asettausi hänen tiellensä.
— Takaisin mies!
Sälli väistyi takaperin ja heitti mestariin kysyvän katseen.
— Ylös ja toimita mitä minä olen käskenyt! sanoi Gudmund ja kohotti kumaran selkänsä suoraksi.
Sälli astui askelen eteenpäin. Lauri kourasi häntä niskasta, nosti hänet suoraan käsivartensa päässä ilmaan ja paiskasi hänet maahan niin rajusti, että mies parka pyörähti maassa.
Työ pajoissa oli seisahtunut. Sällit, työnjohtaja Klase etupäässä, seisoivat ovien ääressä katsellen kohtausta.
Jaloilles, koira! ärjähti Lauri ja potkasi kaatunutta. Silloin Klase kohotti äänensä ja huusi: Maisteri Lauri olkaa siivolla ja malttakaa mielenne! Me emme salli että vapaata sälliä näin pidellään.
— Menkää te pajoihin! karjaisi Lauri, muuten…
Hän astui nyrkit ojossa Klasea kohden. Mutta tämä juoksi pajaan ja tuli ulos heiluttaen vasaraa, valmiina lyömään. Silloin kajahti Gudmund mestarin ääni, kaikuvammin kuin milloinkaan ennen hänen eläessään: