— Tuossa hän on! Tuossa hän on!
Joukko päästi hurjan ilohuudon nähdessään vanhuksen.
— Oliivikauppias ja myrkyttäjä!
— Hän se juuri antoi Simoonille myrkytetyn ruoan.
— Ei, huudahti joku vaimoista, — ei se hän ollut … hän vain sen valmisti … vaan Tabita, hänen vaimonsa, antoi sen Simoonille. Minä näin sen itse!
— Kuuletteko? Anastasia on itse sen nähnyt!
— Minä näin sen itse, sanon minä, kirkui sama naisääni.
— Kuolema vääräuskoiselle! Me revimme myrkynvalmistajan kappaleiksi!
— Antakaa olla hyvät ihmiset, kuului joku miesääni sanovan; — antakaa sen olla yksinomaan naisten asiana! Antakaa naistenkin tehdä jotakin Jumalan ja homoiuusialaisuuden kunniaksi! Tämä on juuri sopiva vastustaja heille, tämä näin.
— Hyvä, hyvä! Naiset esiin! Siitä tulee hauska näytelmä.