— Kyllä, vastasi Meedes, — sen kyllä ymmärrän, minähän olen hiukan hämäräsilmäinen vanhuuttani.
— Ja ettet voisi kuulla, ellei sinulla olisi korvia?
— Kyllä senkin ymmärrän.
— Ja ettet voisi haistaa, maistaa etkä koskettamisella tuntea, ellei sinulla olisi nenää, suulakea ja tuntoisia jäseniä?
— Senkin ymmärrän. Kyllä tunnen, että minulla on jäsenet, minulla kun on leini vasemmassa sääressä.
— No niin, sitte mahdat myös käsittää, että yksinomaan nuo viisi aistia — näkö, kuulo, haisti, maisti ja tunto — antavat meidän tietää, että ympärillämme on maailmaa?
— Hm, niin.
— Mutta jos aistit usein pettävät meitä, eikö meidän silloin tule epäillä niiden todistuksia?
— Mitä tarkoitat?
— Eikö satu usein, että näkee väärin?