— Hm, sitä en tiedä.
— No niin, sitte sinun täytyy myös myöntää, että meidän täytyy epäillä kaikkea, koska epäluotettavat aistit ja epäluotettava järki ovat ainoat tietolähteemme.
— Mutta enhän minä voi epäillä, onko minulla leini vasemmassa sääressä? muistutti Meedes. — Minä tunnen sen, Zeus auttakoon, kaikkien ilmanmuutosten edellä. Kysypäs Okokselta, eikö minun leinini tänään ennustanut sadetta.
— Mikä leini on, hyvä ystävä? kysyi Kimoon.
— Mikäkö leini on? Se on jotain, joka pistää vasemmassa sääressäni, niin että välistä tekisi mieli voivotella kuin lapsi.
— Mikä se sitte pistää?
— Mikä se pistää, sitä en tiedä.
— Katsos nyt, eikö meidän tule epäillä, mitä emme tiedä, koska meidän, kuten äsken todistin, täytyy epäillä sitäkin, minkä luulemme tietävämme?
— Hm, hyvä filosofi … vaan leini on sääressäni joka tapauksessa, epäilin taikka en.
— Sanoit, että leinisi asustaa vasemmassa sääressäsi. Etkö niin?