Oikealle siivelle, joka siis oli novatianolais-donatolaisen joukon heikoin kohta asemaan nähden, oli heidän sotavoimansa paras osa koottu.

Heidän rintamansa, joka oli järjestetty pieniin kolonniin, joiden välissä oli aina loma, päättyi sillä puolen heidän ratsujoukkoonsa; tätä oli korkeintaan viisikymmentä miestä.

Vähentääksensä oikean kyljen aseman heikkoutta uutisasukkaat olivat laahanneet sinne kaadettuja puita ja tähän murrokseen, joka ulottui aseman selkäpuolella oleviin kallioihin asti, jättäneet ainoastaan kaksi salaista aukkoa, joiden kautta heidän pieni ratsujoukkonsa saattoi tehdä ulosryntäyksiä.

Uutisasukasten aseet olivat hyvin kirjavaa laatua. Toisilla olivat nuijat, toisilla keihäät, toisilla jouset, toisilla lyhyet roomalaiset miekat, toisilla taas niitä pitkiä kalpoja tai niitä n.s. sakseja (lyhyeitä miekkoja), joita allemannit ja gootit käyttivät. Ratsujoukon aseet olivat yhdenkaltaisimmat. Sillä oli kypärit ja haarniskat.

Vuorilla, uutisasukasten sotarinnan takana, näkyivät heidän vaimonsa ja lapsensa tiheissä ryhmissä.

Keisarilliset joukot oli asetettu yhtämittaiseen rintamaan sille verrattain tasaiselle kentälle, joka levisi notkon toisella puolella.

Kun itätuuli poisti sumun ja vieritteli sitä valkeankeltaisena savuna pitkin Saroonilaista lahtea, valeli aamuaurinko tuolle jylhän ihanalle seudulle säteitään, jotka kimaltelivat keihäiden metsässä, minkä yli kullatut kotkat ja liehuvat liput kohoilivat.

Keisarillinen ratsuväki, joka yöllä oli tehnyt vaikean retken, oli asetettu sankkoina joukkoina jalkaväen aukkojen taakse. Nyt, kun keisarillisten sotajoukkojen ylipäällikkö oli tarkastanut vihollisen asemaa, törähtivät sotatorvet pitkin rintamaa, ratsuväki lähti liikkeelle, osasto toisensa perästä katosi rotkelmiin ja tuli näkyviin niiden toisella puolen, kunnes kaikki solat, jotka vastapäätä uutisasukasten oikeata kylkeä veivät notkoon, olivat miehitetyt.

Sillaikaa kun keisarilliset joukot tekivät tämän liikkeen, uutisasukkaat olivat virittäneet vanhan rakkaan sotavirtensä, jonka sävelillä vanhemmat heidän joukossaan ja varsinkin kaikki taistelunhaluiset donatolaiset niin monta kertaa myrskyisessä elämässään olivat vihkineet itsensä taisteluun ja kuoloon uskonsa puolesta.

Sotarinnassa olevat miehet aloittivat ja heidän vaimonsa yhtyivät laulamaan: