— Se on velvollisuuteni.
— Vastaa … kuinka pitkälle tämä sinun velvollisuutesi ulottuu?
— Niin pitkälle kuin voimanikin.
— Ja kuinka pitkälle voimasi?
— Siihen asti, että uhraan vakaumukseni, tunteeni, sukulaisuudensiteet, kaikki yksityiset velvollisuuteni ja oman elämäni kuuliaisuuden pyhälle alttarille, vastasi Eufeemios toistaen täten papillisen kuuliaisuusvalansa sanat.
— Hyvä, sanoi mies. — Teossa saat sen näyttää. Mitä luulet huhusta, joka edistää Petroksen asiaa Roomassa? Pane sydämesi kielellesi, kun vastaat!
— Että hän itse on levittänyt sen.
— Epäiletkö sen todenmukaisuutta?
— En tiedä mitä vastata.
— Pidätkö mahdollisena, että Petros voi mennä nikaialaisten puolelle?