"Sittenpä olisit varmaan tehnyt parhaiten, kun olisit jäänyt kotiin omaistesi tykö."
"Nuorin poika on aina liikaa kotona ja minulla on aina ollut halu etelään."
Ukko keskeytti tämän puheenaineen ja rupesi jälleen selittämään tärkeimpiä näköalan kohtia. Hän jutteli paraillaan Augustuksen naumakiasta,[33] kun hän huomasi seuralaisensa silmät olevan kokonaan muussa.
"Etpä sinä, totta Tor, ole mikään tarkka kuulija!"
Nuorukainen pani lepytellen kätensä ukon olkapäälle.
"Suo anteeksi, sillä tuolla tulee polkua ylöspäin kaksi naista. Eikö nuorempi heistä ole herttainen kuin Freja?"
"Älä niitä katselekaan, ne ovat ylhäisiä naisia", sanoi vanhus nauraen.
"Ylhäisiäkö?" virkkoi toinen pilkallisesti. "Olenhan minä saksilaisten ruhtinaansukua. Olenhan ylhäisempää sukua kuin keisari."
"Totta kyllä", vastasi vanhus lepytellen, "vaan minä tarkoitan, että me olemme heidän silmissänsä vaan barbaareja. Sitä paitsi ovat he kristityitä naisia, sillä näen heillä kaulakoristeenansa olevan hopeakalan ja siitä tuntee kristityt."
Toinen ei vastannut mitään. Hänen silmänsä seurasivat molempia naisia, kunnes he katosivat tienpolvekkeesen.