— Riippuu? huudahti Rimpi. — Et kai tarkoita, ettei hyökkäystä vielä olekaan kokonaan torjuttu?
— Juuri sitä tarkoitan, vahvisti Aava hymähtäen toverien kummastukselle. — Vaikka te ette tietystikään ole johtuneet sitä ajattelemaan. Ette kai sentään luule, että Puutiainen on nyt toimetonna? Ellen pahasti erehdy, panee hän parastaikaa maat ja taivaat liikkeelle kerätäkseen uusia todistuksia meitä vastaan. Kaikki riippuu siitä, onnistuuko hän saamaan niitä.
— Oh, ole huoletta, puuttui Aarne puheeseen. — Ilmiantajamme osoitetta hän ei tietysti tiedä, ja luulen, että Jätti-Matti on pitänyt huolta tuon miehen pysymisestä toistaiseksi poissa näyttämöltä. Vai mitä itse arvelet, Matti?
Honka myhähteli tyytyväisenä.
— Hö-höh! Olipa kuin olisin tiennyt, että tuota saaplarin tsaikkaria oli kolhaistava tavallista lujemmin. Voitte olla huoletta, pojat. Sulo ei ilmesty näyttämölle vielä kahteen viikkoon.
— Hyvä! No, ja entä tyttö? Puutiainen tietää hänen osoitteensa.
— Tyttö on turvassa, selitti Aarne. — Vallan toisella puolella kaupunkia. Puutiainen ei voi miltään taholta saada uusia todistuksia!
— Sitten on asiamme paremmalla kannalla kuin rohkenin toivoa, myönsi
Aava. — Juttu on siis selvä, ellei…
Mutta Terä ei jaksanut enää kuunnella.
— Ole jo noine epäilyksinesi! huudahti hän kiukkuisena.